Kouvolassa on maatiloja enemmän kuin missään muualla Suomessa. Valkealalaisen luomuviljelijä Tommi Hasun mielestä superlatiiveihin voi lisätä myös sen, että Kouvola on myös Suomen paras paikka viljellä maata puhumattakaan siitä, millaisia huoltovarmuustekijöitä tämä kaikki tuo alueelle.
Valkealainen Tommi Hasu tietää olevansa palkintopallilla silloin, kun puhutaan Euroopan parhaasta luomuviljelijästä. Hasu oli nimittäin kolmen finalistin joukossa, kun parhaan luomuviljelijän palkinnon saaja julkistettiin Brysselissä 23. syyskuuta – EU:n luomutuotannon päivänä, kuinkas muuten.
Miesten sarjan voitto meni Saksaan, mutta Hasu ei ole moksiskaan: huippunoteeraus koko mantereen kattavassa kisassa tuntuu edelleen uskomattomalta.
”Tosi kova juttu”, mies kuittaa.
Ennen kuin Brysselissä availtiin kirjekuoria, Hasu oli jo voittanut Luomuliiton järjestämän Vuoden Luomuyrittäjä -kilpailun vuonna 2023.
”Koska voitin sen kisan, Luomuliitto ilmoitti minut tähän eurooppalaiseen kilpailuun, jossa tulikin sitten menestystä.”
EU:n luomupalkinnot ovat tunnustuksia erinomaisesta työstä, ja niillä halutaan palkita EU:n parhaat ja innovatiivisimmat toimijat. Suomesta kilpailussa oli mukana myös Etelä-Savon alue, joka palkittiin parhaana luomualueena. Samalla tehtiin historiaa, kun suomalaisehdokkaat ylsivät finaaliin ensimmäistä kertaa.
Kiertotalouskärjellä mitalikantaan
Millä eväillä EU-luomumitali sitten kammettiin Kouvolaan? – Hasun maatila, Luomu-Mattinen, sijaitsee Valkealan Oravalassa ja siellä viljellään gluteenitonta kauraa, hernettä, rypsiä ja nurmea. Kyseessä on auditoitu täysgluteeniton maatila.
”Viljeltävä ala on yli 600 hehtaaria ja lisäksi kasvatetaan karjaa.” Emolehmiä on noin 130.
Karjankasvatus tuo buustia viljelypuolelle karjanlantakompostin muodossa: komposti taikoo lannasta kustannustehokasta ravinnetta.
”Hyödynnämme tilan sisällä kiertotaloutta myös käyttämällä lannoitteina teollisuuden sivuvirtoja mahdollisuuksien mukaan. Niitä tulee Kymenlaaksossakin yllättävän paljon”, kertoo Hasu.
”Kiertotalous on meidän luomuviljelyssä se pääagenda, jolla pyritään saamaan niitä tuloksia.” Pellot ovat olleet luomussa vuodesta 1996.
Kylvä, niitä – ja toista 500 kertaa
Hasun sukutilalla todella on juuret syvällä Kymenlaakson mullassa: samoilla sijoilla on esi-isä viljellyt maata jo 500 vuotta sitten. Mitä Tommi Hasu itse ajattelee 17 sukupolven mittaisesta ketjusta?
”Kyllähän tuossa ajassa on maailma – ja esimerkiksi valtakunta – ympärillä muuttunut monta kertaa. On se aika mielenkiintoista”, Hasu pohtii.
Hasu alkoi vetää tilaa yhdessä isänsä vuonna 2012, agrologiksi valmistuttuaan. Tilanpito siirtyi kokonaan hänelle vuonna 2017. Isä Tuomo Hasu on vielä päivittäin mukana tilan toiminnassa, vaikkei ”rintamavastuussa” enää olekaan.
Ruokaturva on huoltovarmuuden peruskivi
Kun nykyään puhutaan turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta, ruokaturva jää Tommi Hasun mukaan liiaksi marginaaliin.
”Jokainen ihminen kuitenkin syö, ja vielä useamman kerran päivässä”, hän naurahtaa. ”Ruoantuotanto on aika olennainen osa turvallisuussektoria.”
Suomen omavaraisuus ruokapuolella on silti ”yllättävänkin” hyvä, jos vertaa vaikkapa Ruotsiin. Mutta, mutta:
”Omavaraisuus on meillä kuitenkin laskussa esimerkiksi naudanlihassa.”
Maanviljely on intohimo, jota Hasun mukaan on vähän vaikea pukea sanoiksi. Mutta kun on kevät, linnut laulaa ja luonto heräilee, omassa rinnassa kasvaa väkivahva tunne:
”Pääsee tekemään sitä omaa työtä taas ja näkee niin konkreettisesti sen työn tulokset”, Hasu fiilistelee.
Kun lande cityn kohtasi
Kouvolassa on maatiloja enemmän kuin missään muualla Suomessa. Hasun mukaan tämä ei ole sattumaa: peltomaa on viljavaa, suhteellisen edullista ja sitä on runsaasti saatavilla, agraariperinteet ovat pitkät ja rikkaat, Kouvolasta löytyy kenties maan paras maatalouteen keskittyneiden kauppojen keskittymä, asiointi Kouvolan kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa sujuu joustavasti…
”Minun mielestä Kouvola on Suomen paras paikka viljellä maata. Maaseutu myös istuu hienosti osaksi Kouvolan sielunmaisemaa”, toteaa Hasu.
”Kouvola on lande city, ehdottomasti.”