Kiinnostaako maanpuolustus NATO-suomalaisia oikeasti? - Kouvolan turvallisuuskonferenssin teemakeskusteluun osallistuvat Miina Kaarkoski ja toiminnanjohtaja Minna Nenonen kertovat, mistä elementeistä rautainen maanpuolustustahto rakentuu.
Suomalaisten maanpuolustustahto on pysynyt korkealla tasolla. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) joulukuussa 2024 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan noin kahdeksan kymmenestä katsoo, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti – kaikissa tilanteissa. Vielä suurempi yksimielisyys vallitsee Ukrainan tukemisesta: noin yhdeksän kymmenestä kannattaa vähintään nykytasoisen Ukrainan tukemisen jatkamista, sekä aseellisen että taloudellisen tuen osalta.
Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen kertoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli valtava katalyytti paikallisten yhdistysten jäsenmäärän kasvulle.
”Venäjän hyökkäyksen jälkeen olemme saaneet 20 000 uutta jäsenhakemusta.” Tänä vuonna 70-vuotisjuhlavuottaan viettävän Reserviläisliiton jäsenmäärä on jo yli 50 000.
Ei epäjatkuvuuskohtia sukupolvien ketjussa
Nenonen näkee, että suomalaisten vahva maanpuolustustahto on useammankin tekijän summa. Oma historiamme Venäjän naapurina ja sotien pitkä varjo ovat kaiken ankkurina:
”Veteraaniperinne on meillä säilynyt ja viesti viety eteenpäin uusille sukupolville.”
Lisäksi yleinen asevelvollisuus muodostaa ikään kuin moottorin maanpuolustustahdon ylläpitämiselle – kun aina uusi ikäluokka ”astuu harmaisiin”, ei epäjatkuvuuskohtia pääse syntymään.
”Perustuslaissa sanotaan, että maanpuolustus kuuluu kaikille. Suomalaiset osallistuvat tähän monin eri tavoin ja keinoin”, toteaa Nenonen, jonka isovanhemmat ovat Karjalan evakkoja.
Nuorta voimaa!
Vuodesta 2021 asti toiminnanjohtajana toiminut Nenonen toteaa, että Reserviläisliitto pyrkii omalta osaltaan tukemaan sekä puolustusvoimia että yhteiskuntaa. Viime vuosina mukaan tulleiden uusien jäsenten keski-ikä on ollut liiton kaikkien jäsenten keski-ikää (35-40 v.) alhaisempi, mikä kertoo siitä, että myös nuoremmat ovat innokkaasti lähteneet mukaan.
”Samoin kuin naiset, joita on nyt noin 7-8% kokonaisvahvuudesta”, tietää Nenonen.
Vaikka Reserviläisliiton demografinen tilanne onkin hyvä, Nenonen kantaa huolta siitä, miten hyvin maanpuolustussanoma resonoi uusien sukupolvien parissa.
”Nuoret ovat – ihan aiheellisesti – huolissaan esimerkiksi ilmastosta ja tasa-arvosta, eikä ole itsestään selvää, että maanpuolustus pysyy isona asiana heidän näkökulmastaan.”
Mikä sitten neuvoksi? – Ainakin Reserviläisliitto on saavuttanut hyviä tuloksia konkreettisen tekemisen kautta. ”Aktiivinen toiminta vetää nuoria, ihan ammunnoista lähtien”, tietää Nenonen.
Luottamus on luja lukko
Vanhempi tutkija ja dosentti Miina Kaarkoski Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta tietää, että Suomen maanpuolustustahto eroaa edukseen myös kansainvälisessä vertailussa.
”Kansainvälisten tutkimusten mukaan pohjoismaiden korkea maanpuolustustahto juontaa juurensa hyvinvointiyhteiskunnasta ja Venäjän läheisyydestä.”
Miksi sitten hyvinvointi vaikuttaa maanpuolustustahtoon niin vahvasti? – Tutkija vastaa, että kun yhteiskunta on oikeudenmukainen ja demokraattinen, luottamus vahvistuu ja samalla kokemus nimenomaan yhteisestä, puolustamisen arvoisesta maasta.
Kaarkoski muistuttaa, että aina ei tilanne ole ollut näin ruusuinen: esimerkiksi 70-luvun alussa maanpuolustus ei ollut erityisen vahvassa vedossa. ”Henkinen ilmapiiri oli silloin hyvin erilainen.”
Daavid ja iso linko
Mutta mikä sitten luo maanpuolustustahdon kipinän ihan yksilötasolla? – Kaarkoski katsoo, että osallisuuden tunne ja mahdollisuus kiinnittyä yhteiskuntaan ovat avaintekijöitä tässä. Lisäksi täytyy olla uskoa siihen, että jos isompi myllytys joskus käynnistyy, siinä ei jäädä ihan vastaantulijoiksi.
”Pitää olla uskottava puolustus, jotta on mahdollisuus pärjätä. Uskottavuus sitouttaa maanpuolustukseen.”
Myös Kaarkoski on miettinyt, miten sotaveteraanien viesti resonoi Z-sukupolvessa – ja esimerkiksi maahanmuuttajataustaisissa suomalaisissa. ”Nuorille pitää muodostua toimiva suhde maanpuolustukseen”, hän linjaa ja muistuttaa, että mielipidemittauksissa nuorilla on tyypillisesti aina hieman heikompi polte maanpuolustukseen kuin muilla ikäryhmillä.
Aika päivittää asevelvollisuus?
Moni muuttuja on kuitenkin toisin, kun ajatellaan 2000-luvulla syntyneitä: ruudut ja some ovat tulleet jäädäkseen, vakavia mielenterveysongelmia on yhä useammalla, fyysinen kunto voi olla heikko…
”Nuoret ovat nyt erilaisia kuin ennen, monessa mielessä”, tutkija toteaa.
Kaarkosken mukaan nykytilanne vaatii asevelvollisuuden fiksua ylläpitoa ja uudistamista. Maanpuolustustahtokin elää ajassa – ja ajasta.
Vanhempi tutkija Miina Kaarkoski ja toiminnanjohtaja Minna Nenonen osallistuvat Kouvolan turvallisuuskonferenssin teemakeskusteluun Miten tuemme puolustustahtoa? Lue koko turvallisuuskonferenssin ohjelma.