Venäläiset hybridioperaatiot ovat osoittaneet poikkeuksellista mielikuvitusta viime aikoina – Kouvolan turvallisuuskonferenssissa puhuvat asiantuntijat ovat huolissaan iskujen holtittomuudesta.
Huhtikuussa venäläiset kyberhyökkääjät ottivat norjalaisen padon järjestelmät hallintaansa, avasivat tulvaportin ja juoksuttivat vettä 500 litran sekuntivauhdilla neljän tunnin ajan. Kukaan ei loukkaantunut hyökkäyksen seurauksena. Norjan turvallisuuspalvelu PST nimesi hyökkääjän elokuussa.
Samassa yhteydessä PST:n johtaja kertoi venäläisten kybertoimijoiden aktivoituneen kuluneen vuoden aikana: hyökkäys patoa vastaan oli vain yksi monista.
Marraskuussa 2024 Ison-Britannian tiedustelupalvelun MI6:n johtaja Richard Moore totesi Venäjän käyvän Euroopassa sabotaasikampanjaa, jota Moore kuvasi ”ällistyttävän holtittomaksi”. Tiedustelupomo arvioi myös, että maailma on tällä hetkellä vaarallisempi paikka kuin kertaakaan aikaisemmin hänen koko 37-vuotisen uran aikana.
Etulinjan maan on oltava hereillä
Mitä tämä kaikki tarkoittaa Suomen osalta, joka on NATO:n etulinjan maa suhteessa Venäjään? – Kansainvälisesti arvostettu hybridiuhkien asiantuntija, kirjailija Elisabeth Braw katsoo, että Venäjä on masinoinut uusia hybridioperaatioita kovalla volyymillä. Ruotsalaistaustainen Braw on Kouvolan turvallisuuskonferenssin keynote-puhuja.
”Venäläisten hybridi-innovaatioissa on tapahtunut räjähdysmäinen kasvu, esimerkiksi välineellistetyn maahantulon, GPS-häirinnän, merenalaisten kaapelien katkaisemisen ja varjolaivaston käytön myötä”, listaa Braw, entinen toimittaja, joka toimii nyt tutkijana Atlantic Council -ajatushautomossa. Hänen hybridiuhkia käsittelevä kirjansa, The Defender’s Dilemma: Identifying and Deterring Gray-Zone Aggression, ilmestyi vuonna 2022.
Suojaamaton kohde on paras kohde
Braw’n mukaan Venäjä kohdistaa iskuja mieluiten helppoihin kohteisiin, kuten sähkölinjoihin tai kaapeleihin, jolloin voidaan aiheuttaa suurta harmia vähällä vaivalla ja mahdollisesti jopa lietsoa vähän paniikkia bonuksena – mitä ne venäläiset seuraavaksi keksivät?!
Tiedossa on, että Venäjä ei ole kaihtanut edes ulkomailla tehtyjä poliittisia salamurhia. Braw’n mukaan salamurhat todennäköisesti menevät ”kaupallisempaan suuntaan” tulevaisuudessa:
”Lännen yritysjohtajien maalittaminen on varmasti yksi tapa pelotella ihmisiä ja edistää omia tavoitteita.”
Rajakahakka tilauksesta?
Lisäksi kaiken kokoiset rajakahinat – lavastetut tai todelliset – kuuluvat hyvin todennäköisesti Venäjän konnankoukkujen valikoimaan. ”Saatamme nähdä lisää rajalla tapahtuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on provosoida reaktio tavalla tai toisella”, Braw sanoo, kuvaillen Venäjän toimia ”häpeilemättömiksi”.
Suomessa ei olla jääty toimettomiksi sen paremmin hybridi- kuin muidenkaan uhkien suhteen. Sisäisen turvallisuuden selonteko on parhaillaan valmistelussa ja sen on tarkoitus tulla eduskunnan käsiteltäväksi syyskaudella. Selonteon valmistelusta vastaa sisäministeriö ja siinä tarkastellaan mahdollisia uhkia, kuten hybridiuhkia, kyberuhkia ja laitonta maahantuloa.
Edellinen sisäisen turvallisuuden selonteko on vuodelta 2021, joten päivitys todella on tarpeen Suomeen turvallisuusympäristön muututtua merkittävästi viime vuosina.
Ensimmäinen NATO-ajan puolustusselonteko
Vastaavasti kesäkuussa eduskunta hyväksyi järjestyksessä kolmannen puolustusselonteon.
”Kyseessä on ensimmäinen NATOn aikana tehty puolustusselonteko”, toteaa kansanedustaja Paula Werning (sd). Puolustusselonteossa linjataan Suomen puolustuskyvyn ylläpidosta ja kehittämisestä noin 8–10 vuoden ajanjaksolla.
”Puolustusselontekoa tehtäessä kuunneltiin yli 120 asiantuntijaa”, kertoo Werning, joka on sekä hallintovaliokunnan että puolustusvaliokunnan jäsen.
Werning arvioi, että erityisesti kotimainen kriittinen infrastruktuuri näyttäytyy houkuttelevana hyökkääjille. Sähkön, veden tai tiedon virtaa häiritsemällä voi saada aikaan muutakin kuin ihan pikkukiusaa:
”Suomessa talvet ovat kylmät ja energiansaanti on turvattava kaikissa olosuhteissa”, Werning tarjoaa yhden esimerkin.
Kun mihinkään ei voi luottaa
Kyberoperaatiot tähtäävät usein disinformaation kylvämiseen, jolloin tarkoituksena on nakertaa hyvinvointivaltiossa vallitsevaa luottamusta. ”Uhkana on, että yhteiskunnallisia jakolinjoja haetaan ja niihin isketään kiinni. Näin pyritään sekoittamaan ja hidastamaan päätöksentekoa.”
Jokerikorttina hybridipakassa on tekoäly. Vielä ei tiedetä, mihin kaikkeen tekoälyä hyödyntävät pahantahtoiset operaattorit pystyvät, huomauttaa Werning.
”Se on selvää, että kyberhyökkäyksiä ja erilaista verkkovaikuttamista voidaan tehdä entistä kohdistetummin tekoälyn avulla”, Kouvolasta kotoisin oleva kansanedustaja pohtii.
Kaakonkulmalla korostuu luonnollisesti rajaturvallisuus, joka on Werningin mukaan hyvissä kantimissa. ”Valvontateknologiaa ja muita resursseja on lisätty ja yhteistyö eri toimijoiden – rajavartiosto, puolustusvoimat, poliisi ja tulli – on erittäin tiivistä ja toimivaa.”
Infoboksi:
Kouvolan kaupungin järjestämä turvallisuuskonferenssi on yhteiskunnallinen kokonaisturvallisuuden tapahtuma, jota on järjestetty vuodesta 2019. Konferenssi on vakiintunut keskeisimmäksi keskustelufoorumiksi Suomen turvallisuuspoliittisessa vuosikalenterissa. Kutsuvierastapahtuma kokoaa vuosittain noin 200 turvallisuusalan päättäjää, asiantuntijaa ja vaikuttajaa.