Suomen vahvuutena kriisitilanteessa on joustavuus ja yhteistyö, asiantuntijat uskovat.
Vanhan totuuden mukaan armeija marssii vatsallaan – ja kovimmat kenraalit panostavat nimenomaan logistiikkaan. Kriisitilanteessa logistiikka on varmasti yksi yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista. Posti on Suomen suurin logistiikka- ja jakeluyritys, jolla on myös lakisääteisiä tehtäviä kriisin aikana.
Postin ylläpitämä huoltovarmuus käytännössä tarkoittaa tietenkin sitä, että tavarat liikkuvat, postit ja paketit jaetaan, aterioita kuljetetaan ja tuotanto pyörii. Arkisin postilaiset toimittavat – lähes 5 000 reitillä – keskimäärin 7 miljoonaa lähetystä päivässä.
Postin rekat kuljettavat tavaroita kansalaisille ajamalla päivittäin noin 800 ns. runkovuoroa pitkin Suomea. Yhteensä yhden päivän ajokilometrit vastaavat maapallon kiertämistä viiteen kertaan.
Jarmo Ainasoja vastaa Postin riskinhallinnasta ja liiketoimintojen jatkuvuudesta. Hän katsoo, että kriisin ollessa päällä Postin vahvuus on notkea, monipuolinen verkosto:
”Me voimme siirtää toimintoja hubista toiseen, siinä missä kalustoakin, hyvin helposti.”
Kriisitiimi ei hyytynyt
Postilla on poikkeusolojen varalle oma varautumissuunnitelma, jota päivitetään tarvittaessa. Postin moniammatillinen poikkeustilanneryhmä aloitti toimintansa vuonna 2015 ja näytti kyntensä korona-aikana:
”Pystyimme tekemään faktoihin perustuvia, nopeita päätöksiä silloin, kun niitä tarvittiin”, toteaa ryhmää vetävä Ainasoja.
Tiimi toimii 24/7 periaatteella, tehtävänään varmistaa Postin operatiivinen toiminta ja asiakkaiden palveleminen sekä viestiä vaihtuvista tilanteista aktiivisesti.
Koronan opetuksia on jalkautettu organisaatioon mm. harjoittelemalla säntillisesti. Postilla on riskiperusteiset jatkuvuussuunnitelmat eri kriisien varalle, olipa sitten kysymys tulipalosta, kyberhyökkäyksestä tai aseellisesta konfliktista. Ainasojan mukaan jatkuva treenaaminen on välttämätöntä, koska uhkakartta elää koko ajan:
”Esimerkiksi hybridivaikuttamista voi olla ensi alkuun vaikea edes tunnistaa, ja siihen voi yhdistyä esimerkiksi ilkivaltaa ja kyberoperaatioita”, hän pohtii.
Kun kilpailija onkin veriveli
Tosi paikan tullen tarvitaan yhtenäisyyttä, Ainasoja toteaa. ”Silloin ei voi olla väliä sillä, mitä kuorma-auton kyljessä lukee. Kuljetusorganisaatioiden tiivis yhteistyö korostuu kriisissä.”
Ammattilaisen näkökulmasta toinen tärkeä näkökulma liittyy polttoaineeseen.
”Jos jotain sattuu, polttoaineen saanti vaikeutuu. Tähänkin on oltava suunnitelma valmiina ja kyky priorisoida kuljetuksia,” hän pohtii.
”Ja tietenkin tieverkon toimivuus pitää varmistaa kaikissa oloissa. Jos esimerkiksi siltoja on tuhottu, pitää olla ajantasainen tieto turvallisista reiteistä.”
Ainasojan mukaan myös lainsäädännössä on parannettavaa, koska tietyt vastuualueet ovat vielä hiukan ”hähmäisiä”. Lainsäädäntö pitäisi saada mahdollisimman yksiselitteiseksi, jotta poikkeustilanteessa kaikilla on selvät sävelet, hän huomauttaa.
Murheenkryyninä maantiet
Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen katsoo, että moni asia on logistiikan osalta hyvässä kunnossa Suomessa – meillä on olemassa fiksuja valmiussuunnitelmia, toimintaa harjoitellaan monipuolisesti ja joustava ajattelutapa pyritään säilyttämään synkänkin kriisin kurimuksessa.
”Silti parannettavaa riittää, alkaen ihan kansallisesta tieinfrasta. Meillä tiet alkaa olla jo todella huonossa kunnossa”, Nenonen toteaa.
Korjaamista todella riittää kautta linjan. Väyläviraston tuoreen korjausvelkaraportin mukaan väyläomaisuuden korjausvelan määrä oli vuoden 2025 lopussa liki 4,3 miljardia euroa.
Väyläomaisuuden korjausvelasta tieverkolle kohdistuu leijonanosa eli 2,6 miljardia. Rataverkonkin korjausvelka on päässyt pahaksi: 1,6 miljardia. Vesiväylien korjausvelka on ainoana suhteellisen järkevällä tasolla (29 miljoonaa euroa).
Priorisoinnin paikka?
Hallitus on myöntänyt noin 200 miljoonan euron lisärahoituksen korjausvelan kasvun taittamiseksi – ja lisärahoitusta on käytössä vielä 118 miljoonaa euroa.
”Logistisia haasteita, kuten rapistuvaa infraa, arvioidessa pitää olla riittävän realistinen, eikä vain hokea, että kaikki on hyvin. Kriisilanteessa meidän täytyy kuitenkin pystyä pitämään huoli siitä, että tavara virtaa”, Nenonen toteaa.
”Meidän pitää haastaa itseämme kehittämään näitä asioita, koska itsestään mitään ei tapahdu.”
Jarmo Ainasoja ja Minna Nenonen osallistuvat Kouvolan turvallisuuskonferenssissa teemakeskusteluun Yhteydet kriisien aikana – kestääkö Suomen logistinen resilienssi? Uusi turvallisuustodellisuus nostaa logistiset yhteydet keskeiseksi kysymykseksi kansallisessa turvallisuudessa. Suomelle, joka on käytännössä merikuljetusten varassa, merireittien häiriöt voivat nopeasti tarkoittaa eristäytymistä.
Lue lisää turvallisuuskonferenssin ohjelmasta.