Tiedon asiantuntijat: Suomen yhteiskunnan kannalta kriittisten digitaalisten palveluiden toimintavarmuus edellyttää jatkuvaa sopeutumiskykyä
Tieto Tech Consulting on syksyn Kouvolan turvallisuuskonferenssin sponsorina. Tämän vuoden teemana on yhteinen ja puhutteleva ’Uusi turvallisuustodellisuus, miten luottamus turvalliseen tulevaisuuteen rakennetaan Suomessa?’
”Turvallisuus, digitaalinen resilienssi ja suvereniteetti ovat tällä hetkellä erittäin ajankohtaisia teemoja. Kouvolan turvallisuuskonferenssi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden keskustella niistä eri toimijoiden kanssa”, toteaa Antti Pudas, joka vetää julkisten palveluiden liiketoimintaa Tieto Tech Consultingissa.
”Tieto on ollut osa suomalaisen digitaalisen yhteiskunnan kehitystä jo vuosikymmenten ajan.
Turvallisuuteen ja yhteiskunnan toimintakykyyn liittyvät teemat ovat meille keskeisiä, joten mukanaolo Kouvolan turvallisuuskonferenssissa on luontevaa”, toteaa samassa yksikössä työskentelevä johtava asiantuntija Lasse Nurmeksela.
Tiedolla on myös harvinaisen suora kosketus turvallisuusasioihin: Ukrainan sodan alkaessa yrityksellä oli maassa noin pari tuhatta ihmistä töissä.
”Ukrainan sodan alettua jouduimme tekemään nopeasti merkittäviä järjestelyjä henkilöstömme turvallisuuden varmistamiseksi sekä asiakkaidemme liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi”, kertoo Pudas ja lisää, että kriisi havainnollisti vaihtoehtoisten toimintatapojen merkitystä, päätöksenteon nopeutta sekä sitä, kuinka tiiviisti henkilöstön, teknologian ja infrastruktuurin jatkuvuus kytkeyvät toisiinsa.
”Samalla ymmärsimme entistä paremmin hajautettujen toimintamallien ja siirrettävän teknologian arvon poikkeusoloissa”, Pudas pohtii.
Kriittinen ei saa kaatua
Tieto tarjoaa asiakkailleen liiketoiminnan kannalta kriittisiä ratkaisuja, joiden ytimessä on turvallisuus. Pudas ja Nurmeksela puhuvat digitaalisesta resilienssistä, jonka kehittämisestä on tullut elinehto liki jokaiselle organisaatiolle.
”Digitaalinen resilienssi mahdollistaa esimerkiksi sen, että organisaatiolla on mahdollisuus kestää kriisitilanne, selviytyä ja sopeutua”, toteaa Antti Pudas. Hänen mukaansa digiresilienssi lähtee ennakoinnista: organisaation täytyy tunnistaa riippuvuudet ja riskit talon sisällä.
”Erityisesti jatkuvuussuunnittelun merkitys on noussut”, hän arvioi.
Toinen resilienssin rakennuspalikka on kriisin kestäminen: miten järjestelmät rakennetaan niin, että ne eivät lamaannu tiukassa paikassa? ”Järjestelmien siirrettävyys, kahdentaminen ja muunlainen varmentaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan”, Pudas toteaa.
Kolmas tekijä on tilannekuva ja tiedonkulku. Jotta organisaatiossa voidaan tehdä fiksuja peliliikkeitä myös kriisin iskiessä, täytyy organisaation päätöksentekijöillä olla riittävä näkymä relevanttiin informaatioon.
”Tekoäly voi auttaa meitä pysymään tilanteen tasalla entistä paremmin”, Pudas uskoo.
Neljäs ja viimeinen teema liittyy sopeutumiseen. Pudas kehottaa organisaatioita suosimaan modulaarista IT-arkkitehtuuria, jota voi muuttaa tarvittaessa. ”Kun kaikki ei ole kiinni yksittäisestä teknologiasta, häiriönsietokyky on parempi.”
Pidä kortit omissa käsissä
Digiresilienssin lisäksi toimialalla puhuttaa nyt myös digitaalinen suvereniteetti, mikä tarkoittaa kykyä säilyttää riittävä päätösvalta kriittiseen dataan, teknologioihin ja digitaalisiin palveluihin sekä hallita niihin liittyviä toimittaja-, keskittymä- ja lainkäyttöalueisiin liittyviä riippuvuuksia.”Tällöin päätösvalta säilyy omissa käsissä ja toimintakyky riittävällä tasolla”, Lasse Nurmeksela katsoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos sääntely tai geopoliittinen tilanne muuttaa kriittisen pilvipalvelun käyttöedellytyksiä, organisaatio kykenee siirtämään datansa ja palvelunsa toiseen ympäristöön toimintansa jatkuvuutta vaarantamatta.
Digitaalisen suvereniteetin tavoitteena ei silti ole eristäytyminen, vaan mahdollisuus tehdä itsenäisiä teknologisia ja taloudellisia valintoja avoimessa maailmassa sekä turvata kriittisten digitaalisten palvelujen toimivuus kaikissa olosuhteissa.
”Tässä työssä meitä auttavat avoimet teknologiat ja rajapinnat, jotka mahdollistavat kokonaisten järjestelmien siirtämisen turvaan tarvittaessa”, toteaa Nurmeksela. Tämän ”exit-kyvyn” lisäksi tarvitaan hyviä hoksottimia hankintapuolelle: esimerkiksi julkisia IT-hankintoja tehdessä on syytä ottaa digisuvereniteetti huomioon.
Tekoäly valjastuu moneen käyttötarkoitukseen
Tieto on perehtynyt myös tekoälyn käyttöön suomalaisorganisaatioissa. Tiedon tuoreimman tekoälytutkimuksen mukaan yli kolmannes (34 %) suomalaisista IT-päättäjistä sanoo, että heidän organisaationsa hyödyntää tekoälyä jo laajasti. Tämä on selvä harppaus edellisestä vuodesta, jolloin vastaava osuus oli vain 8 %.
Kyselyssä merkittävimmäksi tekoälyn käyttöönottoa hidastavaksi tekijäksi (45 %) nousi tietoturva – eikä syyttä.
”Kehittyneet tekoälymallit tarjoavat uusia mahdollisuuksia myös väärinkäytöille. Ne madaltavat hyökkäysten tekemisen kynnystä ja nopeuttavat niiden toteuttamista”, arvioi Lasse Nurmeksela.
Perinteinen digitaalisten rajojen turvaaminen ei enää yksinään tuo suojaa tilanteessa, jossa hyökkääjä on monta siirtoa puolustajaa edellä. Siksi tarvitaan uudenlaista ajattelua ja teknologiaa myös puolustuksen suunnitteluun, poikkeamien havaitsemiseen ja reagoinnin nopeuttamiseen.
Nurmeksela puhuu ”luottamuksen arkkitehtuurin” rakentamisesta eri osapuolten välille tilanteessa, jossa kriittiset riippuvuudet ja kumppanit tunnetaan. ”Kun lisäksi vielä on selkeät vastuut ja testatut toimintamallit, ollaan jo hyvällä tiellä.”
Lue lisää: Tieto Tech Consulting