Ison-Britannian suurlähettiläs Laura Davies toteaa, että Suomi on täydellinen lisäys Natoon – mutta miten ihmeessä kaiken kokenut uradiplomaatti on onnistunut umpirakastumaan Suomeen muutamassa kuukaudessa? Kokemuspiiri laajenee edelleen, sillä syyskuussa Davies matkaa ensimmäistä kertaa Kouvolan turvallisuuskonferenssiin.
Laura Davies katsoo, että Venäjä aiheuttaa Ukrainassa ennennäkemätöntä vahinkoa – ja samaan aikaan se on erittäin aktiivinen myös muilla, hämärämmillä rintamilla. Ulkomailla tehdyistä salamurhista sähköpostitilien hakkeroimiseen ja disinformaation levittämiseen: venäläiset toimijat ovat olleet erittäin kiireisiä viime aikoina.
”Tällä hetkellä näemme täyden kirjon eri operaatioita. Vastaus tähän on tunnistaa operaatio, kun se on käynnissä, ja ryhtyä päättäväisiin toimiin sitä vastaan”, toteaa Davies, joka aloitti tehtävässään Ison-Britannian Suomen suurlähettiläänä marraskuussa 2024.
Venäjän likaisen pelin torjumiseksi tarvitaan yhteistyötä. ”Koska hybridioperaatioiden uhka kasvaa jatkuvasti, työskentelemme liittolaistemme kanssa taistellaksemme sitä vastaan”, Davies toteaa ja lisää, että tässä mittelössä sellaiset digilinnakkeet kuin Helsingissä sijaitseva eurooppalainen hybridiosaamiskeskus ovat ratkaisevan tärkeitä.
Suomella on koko paketti hanskassa
Daviesin mukaan Suomi on selvästi yksi Euroopan johtavista maista turvallisuuden suhteen. Hän huomauttaa, että Suomen sotilaalliset kyvyt, asenteet ja valppaus ovat huippuluokkaa – eikä maalla ole tapana elätellä mitään harhakuvitelmia ainakaan Venäjän suhteen. Myös suomalaisten reaktionopeus on kohdallaan, kun vaikkapa – tämä ei ole aivan satunnainen esimerkki – Itämerellä katkotaan merenalaisia kaapeleita.
”Tämä kattava, kansallinen valmius reagoida uhkiin voi hyvinkin olla suomalainen supervoima”, Davies pohtii.
Suurlähettilään mukaan juuri tämä säntillisen valmiuden kulttuuri on muiden silmissä erittäin houkuttelevaa juuri nyt. ”Aina kun minulla on vieraita Isosta-Britanniasta, he ovat erittäin kiinnostuneita kuulemaan siitä, mitä suomalaiset tekevät ollakseen valmiita kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin.”
Realistinen tilannekuva vie pitkälle
Davies arvioi, että Suomi on rakentanut turvallisuusajattelunsa varsin yksinkertaisen hyveen varaan:
”Suomi katsoo asioita hyvin realistisesti ja on aina suhtautunut vakavasti esimerkiksi maanpuolustukseen.”
Iso-Britannia oli ensimmäinen maa, joka antoi Suomelle turvatakuut ennen virallista Nato-jäsenyyttä – ja suomalaisten ja brittien välillä tuntuisi olevan tiettyä sielujen sympatiaa laajemminkin.
”Meidän kahdella maallamme on sama näkemys esimerkiksi Ukrainan ja Venäjän suhteen”, Davies uskoo. ”Meillä on samat arvot ja yhteistyö sujuu luonnostaan.”
Nato-arki alkaa, oletko valmis?
Kun Suomi viimein liittyi Natoon, kaikki liittokunnassa tunsivat olonsa hieman turvallisemmaksi, uskoo Davies. Suomalaiset itse vaikuttavat olevan tyytyväisiä strategiseen peliliikkeeseensä – mutta kestääkö Nato-euforia?
Vielä ei ole tiedossa, haluaako Nato rakentaa Suomeen esimerkiksi tukikohtia, mistä kaikki kansalaiset tuskin pitäisivät. Davies myöntää, että Suomen liittyminen allianssiin on ”mullistanut” Naton kartan lisäämällä 1 300 kilometriä yhteistä maarajaa Venäjän kanssa. Näin laajan alueen vartiointi ei ole mikään vähäpätöinen asia – ja saattaa vaatia uusia varuskuntia tai joukkoja.
”Tulevaisuudessa voi tulla vastaan vaikeita kysymyksiä, mutta johtavilta brittiläisiltä upseereilta saamani viesti on, että suomalaiset ovat suhtautuneet Natoon erittäin vieraanvaraisesti ja kaikki yhteistyö toimii loistavasti.”
Pihkassa pohjolaan
Davies on uradiplomaatti, jolla on 28 vuoden kokemus useista eri tehtävistä Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Euroopassa. Hän myöntää, että diplomaatit hyvin rutiininomaisesti ihastuvat isäntämaihinsa, mutta tällä kertaa pelissä on vähän ekstraa:
”Olen rakastunut Suomeen korviani myöten”, hän uskoutuu ja lisää, että jopa etukäteen pelätty avantouinti maittaa nyt.
Suurlähettilään mukaan kaikki riippuu isäntämaan ja diplomaatin välille kehittyvän suhteen laadusta. ”Tässä tapauksessa tuo suhde on yksinkertaisesti poikkeuksellinen”, huokaa Davies, joka on lyhyessä ajassa ottanut suomen kielen haltuun ihailtavan hyvin.
Davies arvioi brittiläisen huumorintajun olevan ”tarpeeksi tummasävyistä suomalaisille”, mikä enteilee hyvää kaikenlaiselle yhteistyölle. Perusbrittiläinen ”stiff upper lip” taas on omanlaisensa versio suomalaisesta sisusta, suurlähettiläs vertailee.