Tietoyhteiskunta elää tiedosta – mutta miten estetään dataa varastavien ja väärinkäyttävien kyberrikollisten konnuudet? Johtaja Kati Nyman Elisa Oyj:stä tietää, että haasteeksi nousee kyky pysyä jatkuvasti askel edellä rikollisia kyberkisassa. Nyman tulee 12.9. Kouvolan turvallisuuskonferenssiin keskustelemaan kansakunnan kriisinkestävyydestä.
”Toiminnan nopea mukautuvuus poikkeaviin tilanteisiin on tärkeää kaikissa olosuhteissa – ja Suomessa on erittäin hyvä valmius tähän”, arvioi Nyman. Hänen mukaansa päättäjät, viranomaiset ja yritykset toimivat saman pelikirjan pohjalta varautuessaan erilaisiin uhkiin.
”Hyvä yhteistyö on Suomen valtti kaikissa turvallisuusasioissa”, hän toteaa ja lisää, että erityisesti tiivis harjoittelu eri toimijoiden kesken auttaa pysymään ajan tasalla ja valppaana.
Elisan tavoitteena on turvata ja varmistaa yhteiskunnan kannalta tärkeitä toimintoja, yhteyksiä ja tietoa – ja samalla yhtiö haluaa proaktiivisesti ehkäistä kyberrikollisuutta (kuten huijausyrityksiä) ja kehittää uudenlaisia keinoja vastata entistä moninaisimpiin uhkiin. Näytöt tällä saralla ovat kovat: yksin vuonna 2024 Elisa torjui yhteensä 309 700 palvelunestohyökkäystä ja esti 1,4 miljoonaa huijaustekstiviestiä.
”Esimerkiksi palvelunestohyökkäykset ovat olleet rajussa nousussa – 120 prosentin kasvu vuodesta 2023 vuoteen 2024 mentäessä – mutta olemme silti pystyneet torjumaan niitä hyvin kattavasti”, raportoi Nyman, jonka työpöydällä Elisassa on sellaisia vastuualueita kuin yritysturvallisuus ja resilienssi.
Soittohuijauksille stoppi
Erityisen vahva Elisa on huijauspuheluiden eliminoimisessa. Nymanin mukaan ulkomailta tulevien huijaussoittojen volyymit ovat viime vuosina romahtaneet – kiitos Elisan oman innovaation, josta nyt kehitellään vientihittiä myös muiden markkinoiden puhelinoperaattorien pirtaan. Mistä sitten oikein on kysymys?
Nymanin mukaan konsepti on perusluonteeltaan varsin yksinkertainen: kun ulkomaiset huijaussoittojen tekijät ”naamioivat” puhelun tulemaan Suomesta, Elisan kehittämä mekanismi tunnistaa hämäysyrityksen – eikä yhdistä puhelua ollenkaan. Lopputulos: huijauspuheluita tehtailevat ulkomaiset toimijat eivät pääse porstuaa pitemmälle ja jäävät nuolemaan näppejään.
”Viimeisen neljän vuoden aikana olemme estäneet yli 23 miljoonaa huijauspuhelua”, kertoo Nyman.
Tekoäly vie hämärähommat uudelle tasolle
Tällä hetkellä yleistymässä ovat robottihuijauspuhelut tai peräti tekoälypuhelut – kuinka huolestuttava trendi on tekoälyn käytön yleistyminen laittomuuksissa? – Nymanin mukaan ”ainakaan toistaiseksi” tekoälyn käyttö ei ole erityisesti lisääntynyt kyberrikoksissa.
”Varmasti jatkossa tulemme näkemään enemmän tapauksia, joissa sitä käytetään.”
Koska Elisa on tietoliikennepalveluiden markkinajohtaja Suomessa, sen kautta kulkee valtaosa Suomen verkkoliikenteestä. Määrä kasvaa vuosi vuodelta ja kuvaa osaltaan, miten kriittisessä roolissa digitaalinen tieto on nykypäivänä.
Nollia ja ykkösiä turvaamassa
Elisan strategisena tavoitteena onkin digitaalisen toimintaympäristön turvaaminen yhteiskunnassa – mikä on toki kohtalonkysymys, koska tavallaan digi-infran varassa on meillä arjen koko kirjo. Tämä myös tiedostetaan Suomessa jo erittäin hyvin, toteaa Nyman.
”Kyllä se on korkealla kaikkien agendalla”, Nyman toteaa ja lisää, että parantamisen varaa on silti aina, alkaen ihan kansalaisten tietoturvavalmiuksista. Ja koska uhkahorisontti elää koko ajan, omaa osaamista pitää päivittää jatkuvasti.
Kouvolan turvallisuuskonferenssissa Elisa on pitkäaikainen sponsori – ja hyvällä syyllä, Nyman toteaa.
”Me koemme vastuuta turvallisuudesta ja haluamme omalta osaltamme olla mukana tukemassa turvallisuuskeskustelua.”
Elisan konserniasioista vastaava johtaja Kati Nyman osallistuu Kouvolan turvallisuuskonferenssissa teemakeskusteluun Epävarmuus on uusi normaali – miten Suomi varautuu? Lue koko turvallisuuskonferenssin ohjelma.