Kun kriisi iskee, kirkko on tuttu ja turvallinen paikka. Moni kansalainen ei välttämättä tiedä, että henkinen huolto ja kriisin uhreista huolehtiminen on kirkon lakisääteinen tehtävä. ”Silloin kirkon ovet avataan ja meidän henkilökunta on paikalla”, lupaa kirkkoherra Johanna Pesonen.
Kun Venäjä hyökkäsi täydellä voimalla Ukrainaan 2022, monessa suomalaisessa kirkossa pidettiin rauhanrukouksia.
”Meidän piispat kehottivat tekemään näin ja niitä pidettiinkin ympäri Kouvolaa”, kertoo kirkkoherra Johanna Pesonen.
Rauhanrukoukset jatkuvat yhä: esimerkiksi sodan alkamisen muistopäivänä 24. helmikuuta kynttilöitä sytytettiin kouvolalaisissa kirkoissa ja rukoiltiin rauhan puolesta.
Pesosen mukaan kansalaisten yhteydenotot voimistuvat aina, kun sodassa tapahtuu joku käänne. ”Jos vaikka suomalainen sotilas kuolee Ukrainassa, niin kyllä se heti näkyy ihmisten tunteissa.”
Kun kriisi iskee, kirkko on tuttu ja turvallinen paikka. ”Silloin kirkon ovet avataan ja meidän henkilökunta on paikalla”, lupaa Pesonen.
Syksyllä Pesosella tulee täyteen 30 vuotta pappina. Satojen ellei tuhansien rippileiriläisten tuntema ”ripari-Johanna” tietää, että nuorten elämään liittyy paljon pelkoja:
”Sodan lisäksi ilmastoasiat ahdistavat ja korona oli rankkaa aikaa erityisesti nuorille.” Pandemian aikaan seurakunta piti iltahartauden joka päivä, koska sille oli suuri kysyntä.
Kirkko on osa leveää turvallisuusrintamaa
Suomalaisessa kokonaisturvallisuuden mallissa yhteiskunnan kriisinkestävyys on ankkuroitu yhteistyöhön. Viranomaisilla, elinkeinoelämällä ja järjestöillä on omat tehtävänsä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa – ja kirkot ja uskonnolliset yhteisöt ovat keskeisiä toimijoita, kun puhutaan henkisestä kriisinkestävyydestä.
Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon sekä muiden uskonnollisten yhdyskuntien rooli henkisen tasapainon ja hyvinvoinnin vahvistajina on tunnustettu yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Kirkkojärjestys ja kirkkolaki ohjaavat seurakuntia valmiussuunnitteluun ja varautumiseen, jotta kirkon henkistä kriisinkestävyyttä vahvistavat keskeiset toiminnot toteutuvat häiriöttömästi niin normaali- kuin poikkeusoloissa.
Moni kansalainen ei välttämättä tiedä, että henkinen huolto ja kriisin uhreista huolehtiminen on kirkon lakisääteinen tehtävä. Kirkon henkinen huolto on psykososiaalisen tuen ja turvan antamista kriisin uhreille ja kaikille, joita kriisi koskettaa. Seurakuntien ylläpitämät henkisen huollon (HeHu) valmiusryhmät toimivat osana yhteiskunnan psykososiaalisen tuen kokonaisuutta onnettomuus- ja kriisitilanteissa.
Koulupalo oli valmiusryhmän tulikoe
Johanna Pesonen vetää Pohjois-Kymenlaakson HeHu-valmiusryhmää. Hän kertoo, että 10 hengen ryhmä on moniammatillinen:
”Ryhmässä on pappeja, diakoneja, nuoriso-ohjaajia ja perheneuvojia.”
Hehu toimii sokrin (sosiaali-ja kriisipäivystys) ja vapaaehtoisten toimijoiden kanssa (SPR, Vapepa). Pohjois-Kymenlaakson HeHun ensimmäinen totinen paikka oli Kouvolan yhteiskoulun tulipalo helmikuussa 2014.
”Koulupalosta lähtien järjestelmä on toiminut erinomaisesti.”
HeHun työ ei aina yllä otsikoihin asti – tarkoituksella. Pesonen kertoo, että isoja ja pieniä kriisejä ratkaistaan aina ehdottoman luottamuksellisesti.
Itsenäisyyspäivänä marssitaan Kouvolassa
Maanpuolustus ja kirkko ovat olleet tiiviissä liitossa koko itsenäisyyden ajan – ja esimerkiksi sotilaspastorit ovat tuttu näky varuskunnissa. Itsenäisyyspäivän sotilasparaati on tänä vuonna Kouvolassa, muistuttaa Pesonen.
”Siihen kuuluu tietenkin myös juhlajumalanpalvelus.” Lisäksi aina, kun muistelemme sodissa kaatuneita, on kirkolla oma roolinsa ja lohdun sana sanottavana.
Entä mikä on kirkkoherran oma, henkilökohtainen suhde turvallisuuteen? – Pesonen vastaa, että sen jälkeen, kun on huolehdittu oman perheen muonatarpeista ja peruslämmöstä, katse kääntyy jo muihin lähimmäisiin:
”Olen valmis tekemään töitä sen eteen, että kaikilla ihmisillä on henkisesti hyvä olla.”
Pesonen tunnustautuu ”ikuiseksi optimistiksi”, mutta tietää, että ripaus realismia tarvitaan sen kyytipojaksi aina:
”Jalat maassa mutta katse tulevaisuudessa”, hän linjaa.
—
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
- Evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon sekä muiden uskonnollisten yhdyskuntien edellytykset toimia väestön henkisen tasapainon ja hyvinvoinnin vahvistajina turvataan
- Uskonnolliset toimijat ylläpitävät hengellistä toimintaa; osallistuvat ihmisten henkiseen huoltoon osana yhteiskunnan psykososiaalisen tuen kokonaisuutta; osallistuvat kriisien uhrien auttamiseen kaikissa turvallisuustilanteissa