Millainen on suomalaisen yhteiskunnan iskunkestävyys pelastustoimen näkövinkkelistä? – Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Juhani Carlson toteaa, että kansainvälisessä vertailussa Suomella on monta turvallisuusasiaa erittäin hyvin.
Parantamisen varaa on kuitenkin vielä: ”Kun maailman meidän ympärillä muuttuu, meidän pitää tunnistaa, että samalla myös turvallisuuden maali liikkuu.”
Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on keskeisessä roolissa Pelastuslaitoksen toiminnassa – näkyvimmässä osassa ehkä kiinteistöjen palotarkastukset. Turvallisuutta parannetaan hyvin laajalla rintamalla: ”Usein olemme mukana ihan kaavoituksesta lähtien”, kertoo Carlson, joka liittyi Kymenlaakson pelastuslaitoksen riveihin jo 2006.
Kaikkia onnettomuuksia ei ennalta kyetä estämään. Silloin pelastusyksiköt vyöryvät tien päälle ja pyrkivät minimoimaan vahingot. ”Vahinkoja ehkäistään myös kouluttamalla ihmisiä toimimaan oikein niissä onnettomuustilanteissa.”
Väestönsuojauksen mallimaa
Erityinen ylpeyden aihe suomalaisille on väestönsuojat: meillä on maailman toiseksi paras väestönsuojatilanne (Sveitsi on ykkönen). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, joissa on paikkoja noin 4,8 miljoonalle ihmiselle. ”Vielä parikymmentä vuotta sitten oli kova halu lähteä ajamaan väestönsuojia alas, mutta pelastusviranomaisena me vastustimme tätä.”
Venäjän vallatessa Krimin alasajopuheet unohdettiin – ja jahka Venäjän täysimittainen Ukrainan-hyökkäys alkoi, suomalaiset ovat ottaneet vastaan kehuja kaukonäköisyydestään ja esitelleet väestönsuojiaan kansainvälisille laatumedioille.
”Evakuointi ja väestönsuojat ovat ne kaksi pääkeinoa suojata siviiliväestöä sodassa”, muistuttaa Carlson.
Uhkahorisontti elää
Pelastuslaitos päivittää eri uhkakuvia jatkuvasti – uutuutena esimerkiksi suojautuminen ballistiselta uhalta. ”Etupäässä tehtäväkenttä on kuitenkin pysynyt samana.” Lisäystäkin on toki tapahtunut: pienten kohteiden kemikaalivalvonta on nyt Pelastuslaitosten tontilla.
Suurin muutostarve tulee yhteiskunnan toiminnasta. Ympäristövahinkojen torjunta oli ennen tyypillisesti öljyvahinkojen torjuntaa, kun nyt se saattaa olla maantiellä roihuava Tesla, jonka akku ei sammu ennen kuin sammutuskontti saadaan paikalle.
”Meidän on pitänyt kehittää myös kemikaali- ja rauniopelastuskyvykkyyksiä. Aina kun yhteiskunta ympärillä muuttuu, meidän pitää reagoida siihen.”
Valot pysyvät päällä paloasemalla
Pelastuslaitos siis varautuu kaikenlaisiin kuviteltavissa oleviin häiriötilanteisiin – ja vieläpä niin, että kun yhteiskunta sakkaa, pelastuslaitos on parhaassa iskussa: resursseja lisätään valmiutta kohottamalla, pelikirjan nuottien mukaan.
”Me pystymme kyllä toimimaan, vaikka yhteiskunnassa olisi sähkö- tai tietoliikennekatkos.”
Myös suuronnettomuudet hoituvat varmalla kädellä, koska eri tahojen yhteispeliä harjoitellaan jatkuvalla syötöllä. Varautumisskaala yltää sotaan asti: ”Sota-aikana on esimerkiksi poikkeuksellisen paljon sähkökatkoja ja sortumaonnettomuuksia – ja meillä paljon tehtäviä. Tähänkin on meillä varauduttu.”
Pelastajan osaamisskaala on laaja
Pelastuslaitoksen ”salainen ase” on äärimmäisen monipuolinen osaaminen: tämän päivän pelastaja pystyy hanskaamaan liki tilanteen kuin tilanteen koulutuksensa ja kokemuksensa ansiosta. ”Samojen ihmisten suorituskykyrepertuaari on erittäin laaja.”
Joulukuusta 2021 pelastusjohtajana toiminut Carlson muistuttaa, että vaikka turvallisuuspuhe tapaa keskittyä katastrofitunnelmiin, on kohuotsikoiden katveessa paljon muutakin. Esimerkiksi lasten ja nuorten tapaturmaiset kuolemat on meillä saatu dramaattisen alas. ”Vielä 1970-luvulla näitä kuolemantapauksia oli 20 kertaa enemmän.”
Muita hyviä uutisia: nykyautot on kuorrutettu turvallisuusteknologialla ja ihmiset käyttävät kypärää pyöräillessään ja laskettelurinteessä – ihmiset tiedostavat riskit paremmin ja toimivat sen mukaan.
”Tavallisen ihmisen arki on paljon turvallisempaa kuin mitä se oli aikaisemmin.”
Video: Katso Juhani Carlsonin haastattelu
—————–
Juhani Carlson työskentelee Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtajana ja samalla Kymenlaakson hyvinvointialueen toimialajohtajana. Carlson on toiminut urallaan useissa pelastustoimen eri tehtävissä pelastustoiminnan, varautumisen ja valvonnan sekä niiden kehittämistehtävissä. Carlson on ollut useita vuosia mukana toimialan kansallisessa kehittämisessä.