Euroopassa on edelleen eroja siinä, kuinka nopeasti ja määrätietoisesti puolustus- ja turvallisuusasioihin reagoidaan, toteaa Patrian uusi toimitusjohtaja Panu Routila.
Routilan mukaan osa Euroopan maista on ollut varautumisensa kanssa liikkeellä jo pitkään, osa vasta kiristää tahtia. ”Suunta on kuitenkin selvä: puolustuksen vahvistaminen ei ole enää vain poliittinen puheenaihe, vaan se näkyy yhä enemmän konkreettisina päätöksinä, tilauksina ja yhteishankkeina”, hän summaa.
Routila osallistui heinäkuussa Ankaran Nato-huippukokoukseen, jossa tämä muutos konkretisoitui hyvin. Turkin kokouksessa allekirjoitettiin useita tärkeitä sopimuksia, mukaan lukien Suomen, Norjan ja Latvian aiejulistus Patria TRACKX -tela-ajoneuvon kehitys- ja yhteistyöstä.
”Tämä on hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan Euroopan puolustuksen pitäisi kehittyä: yhteisiin vaatimuksiin, yhteiseen kehittämiseen, yhteishankintoihin ja parempaan yhteensopivuuteen.”
Yhteisessä rintamassa
Ruotila katsoo, että yhtenäisyyttä syntyy ennen kaikkea tekemisen kautta. Kun maat tunnistavat saman suorituskykytarpeen ja sitoutuvat yhteiseen ratkaisuun, yhteistyö muuttuu nopeasti teoriasta käytännöksi.
”EU:n rahoittama monikansallinen CAVS-ajoneuvohanke on tästä jo hyvä näyttö, ja TRACKX-yhteistyö rakentuu samalle pohjalle.”
Patrian kannalta Suomen Nato-jäsenyys on helpottanut teollista yhteistyötä Nato-maiden ekosysteemissä ja vahvistanut Suomen ja Patrian roolia erityisesti arktisiin olosuhteisiin soveltuvissa ratkaisuissa, elinkaarituessa ja edistyneissä teknologioissa. Patria on jo pitkään toiminut useissa Nato-maissa, mutta jäsenyys on tehnyt yhteistyöstä entistä ”luontevampaa ja strategisempaa”, kuvailee Routila.
Sodan tuulet nostavat puolustusteollisuutta – mutta Routilan mukaan kyseessä ei ole mikään tilapäinen markkinailmiö, vaan seuraus turvallisuusympäristön pysyvämmästä muutoksesta.
”Suurin käyttämätön potentiaali puolustussektorilla on mielestäni siinä, että Eurooppa oppii toimimaan puolustuksessa nykyistä enemmän yhdessä. Yksittäiset maat tai yritykset eivät yksin pysty vastaamaan kaikkeen siihen tarpeeseen, joka nyt on syntynyt.”
Teollinen mittakaava näyttää kyntensä
Toinen iso potentiaali liittyy teolliseen mittakaavaan: puolustuksessa on monin paikoin siirrytty projektimaisesta tekemisestä tilanteeseen, jossa tarvitaan aidosti teollista kapasiteettia – ei vain omissa tehtaissa, vaan koko alihankintaketjussa.
”Patrian näkökulmasta teknologiansiirto, kumppaniverkostot ja paikallinen tuotanto ovat keinoja sekä vahvistaa asiakkaiden huoltovarmuutta että nostaa toimituskykyä nopeasti”, toteaa Routila.
Kolmas käyttämätön potentiaalilähde piilee innovaatioissa. Ukrainan sota on osoittanut, kuinka nopeasti sodankäynnin vaatimukset muuttuvat:
”Miehittämättömät järjestelmät, tekoäly, elektroninen tiedustelu, passiiviset sensorit ja järjestelmien yhteentoimivuus ovat alueita, joilla Euroopalla on paljon kehitettävää – mutta myös paljon voitettavaa. Puolustusteollisuuden kasvu voi samanaikaisesti vahvistaa turvallisuutta, synnyttää vientiä, luoda työpaikkoja ja kasvattaa eurooppalaista teknologista omavaraisuutta.”
Taistelukentän avaimet
Routilan mukaan keskeinen oppi Ukrainasta on se, ettei mikään yksittäinen järjestelmä ratkaise, vaan vaikuttavuus syntyy kokonaisuudesta: tieto pitää pystyä keräämään, jakamaan ja hyödyntämään nopeasti osana johtamista ja vaikuttamista.”Droonit eivät yksin ratkaise sotaa, vaan niiden käyttö edellyttää myös suojattua liikkumista, kuten panssaroituja ajoneuvoja.”
Tämä kehitys taas pelaa hyvin yhteen Patrian avainosaamisen kanssa: yritys kehittää miehittämättömiä järjestelmiä ja droonikyvykkyyksiä osana laajempaa puolustusjärjestelmää. ”Tällöin sensorit, viestiyhteydet, data, tekoäly ja alustat toimivat yhdessä myös häirityissä ja nopeasti muuttuvissa olosuhteissa.”
Patrian vetämä, tekoälyn mahdollisuuksiin pureutuva hanke Artificial Intelligence Warfare Adaptive Swarm Platform (AI-WASP) on yksi esimerkki siitä, mihin puolustusteknologia on menossa.
”Tulevaisuudessa tarvitaan järjestelmiä, jotka yhdistävät tekoälyn, turvallisen viestinnän, tilannekuvan, elektronisen suojautumisen ja vastatoimet samaan skaalautuvaan ratkaisuun”, toteaa Ruotila.
Noin 45 miljoonaa euroa EU-rahoitusta saaneessa AI-WASPissa Patria johtaa 16 eurooppalaisen toimijan konsortiota. Hanke vahvistaa Euroopan kykyä toimia modernissa, moniulotteisessa ja elektronisen sodankäynnin ympäristössä.
Kouvola kirittää keskustelua
Kouvolan turvallisuuskonferenssi sponsorina Patria on ollut jo pitkään – ja toimitusjohtajan mukaan tapahtuma on ansainnut paikkansa ”yhtenä Suomen tärkeimmistä turvallisuuskeskustelun areenoista”.
”Kouvolan turvallisuuskonferenssi on onnistunut pitämään keskustelun tiukasti turvallisuuden ja puolustuksen ytimessä. Se tuo saman pöydän ääreen laajan joukon päättäjiä, asiantuntijoita ja muita toimijoita käsittelemään ajankohtaisia aiheita konkreettisesta näkökulmasta”, pohtii Ruotila.
Patrian toimitusjohtaja Panu Routila osallistuu Kouvolan turvallisuuskonferenssissa teemakeskusteluun Turvallisuudesta teollisuudeksi – puolustustulo kasvun ajurina. Keskustelussa kuullaan puolustusteollisuuden ja valtionhallinnon näkökulmia siitä, miten alan innovaatiokehitys vaikuttaa talouskasvuun.
Lue lisää turvallisuuskonferenssin ohjelmasta.