Turvallisuus on yhä enemmän ohjelmistoja, järjestelmiä ja kyvykkyyksiä, jotka sikiävät huipputeknologiasta – mutta kuinka hyvin Suomi on mukana tässä evoluutiossa? Kouvolan turvallisuusseminaariin osallistuvat asiantuntijat Tuija Karanko ja Seppo Aaltonen tarjoavat näkökulmia muutoksen ytimestä.
Puolustus- ja Ilmailuteollisuus on hyvässä vedossa Suomessa. Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi liki kolmeen miljardiin euroon vuonna 2024 – nousten noin 12 prosenttia edellisvuodesta. PIA:lla on noin 250 jäsenyritystä.
Kasvu oli erityisen voimakasta avaruusliiketoiminnassa, jossa liikevaihto nousi peräti 44 prosenttia. Myös perinteinen puolustustoimiala kasvoi voimakkaasti (noin 31 %) edellisvuoteen verrattuna.
Lisäksi alan työllistävä vaikutus on huomattava: PIA:n jäsenistö työllistää suoraan yli 12 000 henkilöä ja alan epäsuora työllistämisvaikutus on noin 30 000 henkilötyövuotta.
Toimialan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostaminen on sekin säilynyt korkealla tasolla. PIA:n jäsenyritykset käyttävät TKI-toimintaan yli 15 prosenttia liikevaihdostaan, mikä korostaa alan pitkän aikavälin sitoutumista teknologiseen kehitykseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”Suomen on valtiona panostettava TKI-toimintaan yhtä paljon kuin puolustuskapasiteetin nostoon”, toteaa PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko.
Kovat ajat vaativat nopeita peliliikkeitä
Karanko katsoo, että avaruus- ja puolustusliiketoimintojen kasvu heijastaa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutosta. Toimialan ongelmana Karanko pitää pitkän aikavälin näkymien sumeutta ja poliittisten päätösten kankeutta:
”Yritysten on vaikea investoida pelkkien puheiden perusteella.”
Karanko huomauttaa, että EU:ssa on herätty hitaasti sota-ajan vaatimuksiin ja muuttuneeseen tempoon. Rauhan-ajan prosessit eivät sovi tähän hetkeen, hän toteaa.
”Meidän on luotava uusia toimintamalleja. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kysyntä on huimaa ja nopeat voittavat.”
Tieto on valtaa taistelukentällä
Suomella on useampikin valttikortti pelattavana tässä pelissä. Esimerkiksi dynaamisen tilannekuvan luomisessa suomalaiset yritykset ovat vahvoilla:
”Maasodankäyntiin ja joukkojen liikkuvuuteen digitaalinen ulottuvuus tuo tehokkaan, hajautetun toimintatavan.”
Karangon mukaan suomalainen turvallisuusajattelu on tavallaan resurssiviisauden korkea veisu: pieni maa on oppinut saamaan paljon aikaan vähällä. Nyt siitä halutaan ottaa oppia, niin Natossa kuin muuallakin.
”Aina tämä meidän turvallisuuspuhe ei ole resonoinut niin vahvasti muissa. Nyt viesti menee kyllä perille”, toteaa Karanko, joka on toiminut PIA ry:n pääsihteerinä vuodesta 2010. Tällä hetkellä Karanko on myös Naton teollisuusryhmän NIAG:n ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Bisneksen käymätön korpimaa?
Paljon toimialan innovaatioista tehdään kunnianhimoisen avaruusteknologian parissa. Seppo Aaltonen, avaruusteknologiayritys Iceyen Pohjoismaiden ja Nato-yhteistyön johtaja, kertoo että Suomeen onkin syntynyt vahva avaruusekosysteemi.
”Suomessa on noin 200 avaruusalan firmaa ja kasvu on hurjaa”, toteaa Aaltonen.
Kaksoiskäyttö siivittää avaruusyritysten liikevaihtoja, sillä vaikkapa Iceyen satelliiteilla voidaan äkätä joukkojen siirtelyä siinä missä metsäpalon alkukin.
”Viime vuonna autoimme viranomaisia eri puolella maailmaa 383 metsäpalon torjunnassa ja 149 tulvassa”, kertoo Aaltonen. Mukaan mahtuvat esimerkiksi Kalifornian isot metsäpalot ja Valencian megatulva.
Sinivalkoisten satelliittien verkko
Espoossa päämajaa pitävän yhtiön kovin syömähammas tällä hetkellä on kaksoiskäyttöön sopiva SAR-satelliitti – ainakin Iceyen itsensä mukaan planeetan paras. Myös yhtiön tutkasatelliittikonstellaatio on maailman kattavin:
”Meillä on laukaistu kaikkiaan 54 satelliittia eli olemme globaali ykkönen tässä. Meillä on satelliitteja taivaalla kolme kertaa enemmän kuin kakkosena olevalla,” Aaltonen havainnollistaa espoolaisyhtiön ylivoimaa.
Tutkasatelliitin juju piilee siinä, että toisin kuin optinen satelliitti, se näkee myös pimeässä – ja läpi niin pilvien, lumen kuin sateenkin. Asevoimat eri puolella maailmaa ovat kiinnostuneita moisesta ”taikasilmästä” – keväällä Iceye kertoikin sopimuksista mm. Naton, Suomen Puolustusvoimien, Alankomaiden ilmavoimien, Portugalin ja Puolan kanssa.
Joukkorahoituksella tähtiin!
Oma lukunsa on Ukrainan tukeminen: Ukrainassa tehtiin käytännössä kansalaiskeräys ja hankittiin rahoilla oma satelliitti elokuussa 2022. Ukrainan asevoimat ovat kertoneet, että Iceyen tutkasatelliitin avulla on isketty 1 500 venäläiseen kohteeseen ja tehty miljardien lommo Moskovan sotakassaan.
Entä minne teknologinen evoluutio suuntaa seuraavana? – Aaltonen kiistää omaavansa kristallipallon, mutta avaruusteknologian tai tekoälyn kehityksessä viimeistä sanaa ei ole sanottu vielä. Yksin droonikehityksessä tapahtuu nyt paljon:
”Ukrainassa on nähty, että ase/vasta-ase-sykli on todella nopea droonisodankäynnissä.” Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun droonien elektroninen häirintä on tehokasta, vastapuoli vaihtaakin optisten kaapelien käyttöön.
Sota & rauha
Aaltosen mukaan suomalainen, ennakkoluuloton TKI-toiminta voi auttaa Ukrainassa sekä Suomen ja Nato-liittolaisten yhteisessä puolustuksessa – mutta myös puhtaissa rauhantöissä, kuten maanjäristysten tai tulivuoren purkausten ennustamisessa.
”Ratkaisuille on käyttöä turvallisuuspuolella, mutta myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.” Itse asiassa Iceye itsekin suuntasi palveluaan alkujaan vakuutusyhtiöille, jotka olivat kiinnostuneita sään ääri-ilmiöistä ja luonnonkatastrofeista.
——————–
PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko ja Iceyen johtaja Seppo Aaltonen osallistuvat Kouvolan turvallisuuskonferenssissa paneelikeskusteluun, jonka aiheena on Turvallisuusteknologia murroksessa – mitä uusi aikakausi vaatii?
Artikkelin kuvitus: ICEYE.