Kouvolan turvallisuuskonferenssi toi yhteen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuret nimet sekä lukuisia alan asiantuntijoita.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, maavoimien komentaja Pasi Välimäki sekä eri kansanedustajat ja asiantuntijat valottivat Kouvolan turvallisuuskonferensissa 2022 näkemyksiään tulevasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tapahtuman livestriimi keräsi satoja silmäpareja turvallisuuspolitiikan kärkinimien esitysten äärelle.
Parhaimmillaan striimiä katsoi liki 500 katsojaa, ja koko päivän aikana sitä seurasivat tuhannet silmäparit. Lisäksi paikan päällä ohjelmaa seurasi noin 200 kutsuvierasta. Keskustelua käytiin ahkerasti sekä kahvipöydissä että Twitterissä.
Kaikkonen: “Olen ylpeä siitä, miten suurta tukea puolustuksen kehittäminen Suomessa nauttii, puoluekirjaan katsomatta, yli hallitus- ja oppositiorajojen “
Puolustusministeri Antti Kaikkonen nosti puheessaan esiin Naton, ensi vuoden puolustusbudjetin sekä Suomen puolustuksen suuntaviivat.
– Natossa tervetuloa joukkoon -henki hyvin vahva. Tuli todellakin tunne, että olemme tervetulleita, lokakuun alussa Naton puolustusministerikokoukseen osallistunut Kaikkonen kertoi.
Ensi vuonna puolustukseen käytetään 6,1 miljardia euroa. Se on Suomen kaikkien aikojen korkein yksittäisen vuoden puolustusbudjetti. Luvassa on niin uusia hankintoja kuin olemassa olevan ylläpitoa.
Kaikkonen muistutti, että puolustus on kuitenkin muutakin kuin ammuksia, tykinputkia ja tutkalaitteita. Maailman huippuluokkaa oleva maanpuolustustahto on korvaamattoman tärkeää.
– Olen ylpeä siitä, miten suurta tukea puolustuksen kehittäminen Suomessa nauttii, puoluekirjaan katsomatta, yli hallitus- ja oppositiorajojen. Isänmaan asia on yhteinen.
Mika Aaltola: “Suomi ei ole enää etuvartio, vaan osa Eurooppaa ja samalla enemmän turvassa”
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola peräänkuulutti positiivisia visioita sotauutisten täyttämään todellisuuteen.
– Iso visio on. että sodan jälkeinen läntinen turvallisuusjärjestelmä on kattavampi ja tiiviimpi kuin se aiemmin on ollut. Suomi ei enää etuvartio, vaan osa Eurooppaa ja samalla enemmän turvassa. Suomen rooli vankempi ja vakaampi kuin koskaan ennen, Aaltola sanoi.
Kun sota on ohi, edessä on Aaltolan mukaan geostrateginen muutos. Siihen liittyy niin Ukrainan jälleenrakennus kuin Suomen Nato-jäsenyys.
– Toivon, että osattaisiin ajatella karttaa isommin. Venäjän geostrateginen ajattelu tiedetään. Nyt täytyy miettiä, mitä ovat Suomen tavoitteet ja mitä tämä iso palapeli tarkoittaa: mikä Suomen asema on esimerkiksi Lontoosta katsoen, Aaltola sanoi.
Puolueet ymmärsivät sodan pelkoa, konkreettisia toimia kaivattiin kiinteistönhankintoihin ja kokonaisturvallisuuden tuomiseen osaksi kaikkea politiikkaa – mielipiteitä jakoi naisten asevelvollisuus
Ilta-Sanomien kyselyn mukaan yli kolmannes suomalaisista pelkää Venäjän hyökkäystä Baltiaan. Kansanedustajia korkea luku mietityttää. Kouvolan turvallisuustapahtuman puoluetentissä tulevan hallituskauden turvallisuuspolitiikka olivat puimassa joukko eduskuntaryhmien puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia
– Kriisien yhteydessä kansalaisten tunteet vellovat, asiantuntijoiden ja päättäjien on kerrottava tosiasiat. Suomen eduskunta, presidentti ja valtioneuvosto yhdessä ryhtyneet toimenpiteisiin, jotta Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Suomessa ei tarvitse olla huolissaan, kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen kiteytti.
Naisista 35 prosenttia pelkäsi sodan leviävän Suomeen, miehistä 15.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli näkee naisten kantavan enemmän maailmantuskaa harteillaan ja kokevan riskit miehiä vahvemmin. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah uskoo, että tämä heijastaa sitä, että sodan vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa.
– Hinnat nousevat, sähkökatkoja voi tulla talvella. Sota on tullut konkreettisesti kansalaisten arkeen.
Mielipiteitä jakoi esimerkiksi naisten asevelvollisuus.
– Kaikkia ei voida tai pidäkään kouluttaa asevelvollisuuteen, mutta kaikille tulisi olla yleiset kutsunnat ja katsoa, mikä tehtävä sopisi kullekin, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi.
Oman osansa tentin keskustelussa sai myös Kaakkois-Suomen merkitys seuraavan hallituksen ohjelmassa. Kymenlaaksosta on tullut huoltovarmuuden kannalta keskeinen paikka: Sopiva etäisyys itään ja mereen, hyvät yhteydet, varuskunta ja tilaa. Suurena varuskuntakaupunkina Kouvolalla hyvät edellytykset Nato-aikaan.
Maavoimien komentaja Pasi Välimäki: ”Natossa ollaan “With allies, within alliance””
Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki sanoo, että suomalainen puolustuksen ytimessä on koko kansa, yhteisö, sen luottamus. Se mahdollistaa myös vaikeat päätökset.
Maavoimista seitsemän prosenttia on aktiivipalveluksessa, 93 prosenttia reserviläisiä. Se, että reservi saadaan tarvittaessa käyttöön, on olennaista.
– Pitää olla kyky kutsua reservi palvelukseen nopeasti. Myös reservin johtajien ja aliupseeriston merkitys on keskiössä, Välimäki kertoi.
Syksyllä kertausharjoituksiin saakin kutsun yhä useampi, kaikkiaan 16 000 henkilöä.
Natoon liittyminen tuo eteen uusia tuulia. Suomen puolustusta kehitetään pian osana liittokunnan puolustusta. Myös yhteistyö kansainvälisten joukkojen kanssa tulee olemaan tiiviimpää.
– With allies, within alliance. Sitä harjoiteltiin viime kesänä.
Trolleja, valeuutisia ja luottamuksen murentamista – Suomeen tarvitaan lisää informaatiovaikuttamisen parissa toimivien tahojen yhteistyötä
Kouvolan turvallisuuskonferenssissa käytiin keskustelua disinformaatiosta ja informaatiovaikuttamisesta Suomen journalistiliiton paneelikeskustelussa. Mukana olivat johtava tutkija Nika Aleksejeva, strategisen viestinnän ja disinformaation asiantuntija Anneli Ahonen, professori Aki-Mauri Huhtinen ja Googlen Government Affairs and Public Policy manager Heidi Jern.
Aihe on ajankohtainen. 70 prosenttia venäläisistä on kertonut, ettei luota minkäänlaiseen tietolähteeseen. Samaan aikaan systemaattista informaatiovaikuttamista tapahtuu yhä enemmän.
– Yksi informaatiovaikuttamisen strategia on keksiä loputtomasti kysymyksiä ja luoda niiden kautta epäluuloa asiaan, Aleksejeva sanoi.
– Olemme löytäneet erilaisia vaikuttamisyrityksiä, osa on ollut taitavasti toteutettuja. Esimerkiksi venäläinen kampanja, jossa valeuutisen ympärille oli luotu oikea uutissivusto ja sen koko ekosysteemi.
Ahosen mukaan Suomessa on aliarvioitu se vaikutus, jota informaatiovaikuttamista harjoittavat tahot yrittävät aikaansaada järjestelmän sisällä. Hän on kuitenkin toiveikas, sillä asiaan on herätty. Ihmiset tunnistavat informaatiovaikuttamisyritykset aiempaa paremmin, jolloin niihin voidaan varautua.
Keskustelijat kaipaavat Suomeen enemmän eri disinformaation ja informaatiovaikuttamisen kanssa työtä tekevien toimijoiden yhteispeliä.
– Tarvitaan lisää eri toimijoiden, journalistien, data-asiantuntijoiden, teknologiayritysten ja yhteistyötä, nyt täällä on useita pieniä toimijoita.