Turvallisuuskonferenssi 2022
Puheenaiheiksi vuonna 2022 nousivat Nato, asevelvollisuus, arjen turvallisuus
Vuonna 2022 Kouvolan turvallisuuskonferenssi toi jälleen yhteen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuret nimet sekä lukuisia alan asiantuntijoita.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, maavoimien komentaja Pasi Välimäki sekä eri kansanedustajat ja asiantuntijat valottivat Kouvolan turvallisuustapahtumassa näkemyksiään tulevasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tapahtuman livestriimi keräsi satoja silmäpareja turvallisuuspolitiikan kärkinimien esitysten äärelle.
Parhaimmillaan striimiä katsoi liki 500 katsojaa, ja koko päivän aikana sitä seurasivat tuhannet silmäparit. Lisäksi paikan päällä ohjelmaa seurasi noin 200 kutsuvierasta. Keskustelua käytiin ahkerasti sekä kahvipöydissä että Twitterissä.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen nosti puheessaan esiin Naton, ensi vuoden puolustusbudjetin sekä Suomen puolustuksen suuntaviivat. – Natossa tervetuloa joukkoon -henki hyvin vahva. Tuli todellakin tunne, että olemme tervetulleita, lokakuun alussa Naton puolustusministerikokoukseen osallistunut Kaikkonen kertoi.
Ensi vuonna puolustukseen käytetään 6,1 miljardia euroa. Se on Suomen kaikkien aikojen korkein yksittäisen vuoden puolustusbudjetti. Luvassa on niin uusia hankintoja kuin olemassa olevan ylläpitoa.
Kaikkonen muistutti, että puolustus on kuitenkin muutakin kuin ammuksia, tykinputkia ja tutkalaitteita. Maailman huippuluokkaa oleva maanpuolustustahto on korvaamattoman tärkeää.
– Olen ylpeä siitä, miten suurta tukea puolustuksen kehittäminen Suomessa nauttii, puoluekirjaan katsomatta, yli hallitus- ja oppositiorajojen. Isänmaan asia on yhteinen.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola peräänkuulutti positiivisia visioita sotauutisten täyttämään todellisuuteen.
– Iso visio on. että sodan jälkeinen läntinen turvallisuusjärjestelmä on kattavampi ja tiiviimpi kuin se aiemmin on ollut. Suomi ei enää etuvartio, vaan osa Eurooppaa ja samalla enemmän turvassa. Suomen rooli vankempi ja vakaampi kuin koskaan ennen, Aaltola sanoi.
Kun sota on ohi, edessä on Aaltolan mukaan geostrateginen muutos. Siihen liittyy niin Ukrainan jälleenrakennus kuin Suomen Nato-jäsenyys. – Toivon, että osattaisiin ajatella karttaa isommin. Venäjän geostrateginen ajattelu tiedetään. Nyt täytyy miettiä, mitä ovat Suomen tavoitteet ja mitä tämä iso palapeli tarkoittaa: mikä Suomen asema on esimerkiksi Lontoosta katsoen, Aaltola sanoi.
Ukrainan sota lisännyt epävarmuutta ja turvattomuuden tunnetta
Ilta-Sanomien kyselyn mukaan yli kolmannes suomalaisista pelkää Venäjän hyökkäystä Baltiaan. Kansanedustajia korkea luku mietityttää. Kouvolan turvallisuustapahtuman puoluetentissä tulevan hallituskauden turvallisuuspolitiikka olivat puimassa joukko eduskuntaryhmien puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia
– Kriisien yhteydessä kansalaisten tunteet vellovat, asiantuntijoiden ja päättäjien on kerrottava tosiasiat. Suomen eduskunta, presidentti ja valtioneuvosto yhdessä ryhtyneet toimenpiteisiin, jotta Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Suomessa ei tarvitse olla huolissaan, kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen kiteytti.
Naisista 35 prosenttia pelkäsi sodan leviävän Suomeen, miehistä 15.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli näkee naisten kantavan enemmän maailmantuskaa harteillaan ja kokevan riskit miehiä vahvemmin. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah uskoo, että tämä heijastaa sitä, että sodan vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa. – Hinnat nousevat, sähkökatkoja voi tulla talvella. Sota on tullut konkreettisesti kansalaisten arkeen.
Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki sanoo, että suomalainen puolustuksen ytimessä on koko kansa, yhteisö, sen luottamus. Se mahdollistaa myös vaikeat päätökset.
Maavoimista seitsemän prosenttia on aktiivipalveluksessa, 93 prosenttia reserviläisiä. Se, että reservi saadaan tarvittaessa käyttöön, on olennaista. – Pitää olla kyky kutsua reservi palvelukseen nopeasti. Myös reservin johtajien ja aliupseeriston merkitys on keskiössä, Välimäki kertoi. Syksyllä kertausharjoituksiin saakin kutsun yhä useampi, kaikkiaan 16 000 henkilöä.
Natoon liittyminen tuo eteen uusia tuulia. Suomen puolustusta kehitetään pian osana liittokunnan puolustusta. Myös yhteistyö kansainvälisten joukkojen kanssa tulee olemaan tiiviimpää.
Kouvolan turvallisuustapahtumassa käytiin keskustelua disinformaatiosta ja informaatiovaikuttamisesta Suomen journalistiliiton paneelikeskustelussa. Mukana olivat johtava tutkija Nika Aleksejeva, strategisen viestinnän ja disinformaation asiantuntija Anneli Ahonen, professori Aki-Mauri Huhtinen ja Googlen Government Affairs and Public Policy manager Heidi Jern.
Aihe on ajankohtainen. 70 prosenttia venäläisistä on kertonut, ettei luota minkäänlaiseen tietolähteeseen. Samaan aikaan systemaattista informaatiovaikuttamista tapahtuu yhä enemmän. Keskustelijat kaipaavat Suomeen enemmän eri disinformaation ja informaatiovaikuttamisen kanssa työtä tekevien toimijoiden yhteispeliä.
Oman osansa tentin keskustelussa sai myös Kaakkois-Suomen merkitys seuraavan hallituksen ohjelmassa. Kymenlaaksosta on tullut huoltovarmuuden kannalta keskeinen paikka: Sopiva etäisyys itään ja mereen, hyvät yhteydet, varuskunta ja tilaa. Suurena varuskuntakaupunkina Kouvolalla on hyvät edellytykset Nato-aikaan.
Millaisiin turvallisuusuhkiin varaudumme tulevaisuudessa?
Millaisiin turvallisuusuhkiin varaudumme tulevaisuudessa?
- Apulaissotilasprofessori, majuri Antti Paronen, Maanpuolustuskorkeakoulu
- Tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskus
- Everstiluutnantti Petteri Hemminki, Maanpuolustuskorkeakoulu
- Johtava tutkija Sinikukka Saari, Ulkopoliittinen instituutti
- Moderaattori: Kansanedustaja Ville Kaunisto, Kouvolan kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
Eurooppalainen puolustusmateriaaliyhteistyö
Eurooppalainen puolustusmateriaaliyhteistyö: mitä mahdollisuuksia Suomen teollisuudelle ja puolustuskyvylle?
- Executive Vice President Jussi Järvinen, Patria Finland Division
- Varatoimitusjohtaja Jari Mielonen, Insta Group
- Toimitusjohtaja Juha Moisio, Conlog Oy
- Everstiluutnantti (evp.) Jukka Korhonen, Logistiikkaosaston projektipäällikkö, Pääesikunta
- Moderaattori: Johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittinen instituutti
The role of quality media and journalism in countering disinformation and hybrid threats
The role of quality media and journalism in countering disinformation and hybrid threats
- Lead Researcher Nika Aleksejeva, Digital Forensic Research Lab in Atlantic Council
- Expert Anneli Ahonen, strategic communication and disinformation response
- Professor of military leadership Aki-Mauri Huhtinen, National Defence University in Finland
- Manager Heidi Jern, Government Affairs and Public Policy, Google
- Moderator: international affairs’ specialist Salla Nazarenko, Union of Journalists in Finland