Kouvolan turvallisuuskonferenssin keynote-puhuja ulkoministeri Elina Valtonen katsoo, että Suomi ei ole itänaapurin konnankoukkujen ykköskohde tällä hetkellä.
Ulkoministeri Elina Valtonen katsoo, että Suomen geopoliittinen jalanjälki maailmalla on nyt vahvempi kuin kenties koskaan aikaisemmin. Suomen avauksia ja ajatuksia kuunnellaan ja suomalaiset tunnetaan maltillisina ongelmanratkaisijoina.
”Suomen tyyppistä toimijaa arvostetaan, eikä Suomi ainakaan ole se maa, joka on aiheuttamassa niitä ongelmia”, Valtonen toteaa.
Valtosen mukaan Suomen geopoliittinen kompetenssi on koeponnistettu kovissa oloissa. ”Me olemme selvinneet karhun kainalosta jotenkin tolkuissamme”, ministeri toteaa, viitaten Suomen Nato-jäsenyyteen pitkän ja tuulisen puolueettomuuskauden jälkeen.
Se, että Venäjä on ailahtelevainen ja aggressiivinen naapuri, ei ole mikään uutinen kenellekään Suomessa, Valtonen toteaa. Tämän vuoksi turvallisuusasiat ovat aina prioriteetti Suomessa:
”Meillä on koko yhteiskunta turvallisuuden takaajana.”
Koheesio on kyvykkyyttä
Suomalaisten yhtenäisyys ja resilienssi on myös syy, miksi maa ei ole paras mahdollinen maalitaulu kaikenlaiselle kiusanteolle.
”En usko, että Suomi on tällä hetkellä ykköskohde Venäjän konnuuksille”, kuittaa ministeri. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nykytilanteessa voisi ottaa mitenkään rennosti.
”Kansallisista kyvykkyyksistä täytyy pitää huolta.”
Valtonen palaa presidentti Niinistön ”naamiot on riisuttu” -tokaisuun ja huomauttaa, että naamiot on riisuttu myös kotimaisessa keskustelussa.
”Enää ei ole sellaista säätelyä, että mistä saa puhua ja mistä ei. Me voimme olla aidosti vapaa länsimaa.”
Fiasko Valkoisessa talossa
Kipakan näkemyksen voi esittää vaikkapa USA:n nykyjohdosta. Valtonen on todennut, että kun Trump ja Vance tylyttivät presidentti Zelenskyiä Valkoisessa talossa viime vuonna, jokin meissä meni rikki. Millä aikataululla tilanne sitten korjataan?
”Tilanne on korjautunut jo ainakin 12 kuukauden ajan. Nyt Ukrainalla on niitä kortteja, mitä aikaisemmin ei.”
Valtonen huomauttaa, että vaikka Trump ei ole saanut Ukrainan sotaa päättymään, hän on silti saanut aikaan yhden asian, jolla on Euroopan kannalta suuri merkitys: Natosta on tullut eurooppalaisempi.
”Transatlanttinen suhde ei ole kadonnut mihinkään, vaan se on edelleen Euroopan turvallisuuden perusta. Suhde nojaa pitkäaikaiseen kumppanuuteen, jonka pohjalla ovat arvot vapaudesta ja demokratiasta.”
Vauhtia EU-rattaisiin?
Siinä missä Yhdysvallat on liikaa yhden miehen oikkujen varassa, Euroopan unionissa ongelmana on päätöksenteon ja toimeenpanon etanavauhti silloin, kun pitäisi liikkua ripeästi. Vai onko näin? – Valtonen huomauttaa, että 27 valtion päätöksenteko kestää aikansa, mutta se on hinta, joka demokraattisesta prosessista maksetaan.
”Demokratiassa päätöksenteko voi olla hidasta, mutta se on ominaisuus, ei vika.”
Ministeri Valtonen on tulossa syyskuussa Kouvolan turvallisuuskonferenssiin pitämään keynote-puheen. Ainakin tekoälystä tullaan kuulemaan sana tai pari, Valtonen paljastaa.
Tekoäly muuttaa taloutta, työtä, sodankäyntiä ja turvallisuutta – mutta ennen kaikkea se voi muuttaa vallan jakautumista maailmassa, toteaa Valtonen.
”Tekoälypolitiikka ei ole teknologiapolitiikan alalaji, vaan se on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tekoälyllä on vahva geopoliittinen ulottuvuus.”
Turvallisuus kuuluu kaikille
Valtonen katsoo, että Kouvolan turvallisuuskonferenssi puolustaa hyvin paikkaansa turvallisuustapahtumin eturivissä, koska mahdollisuus lisätä kansallista resilienssiä on aina arvokas asia.
”Turvallisuus koskettaa meistä jokaista, eikä se ole mikään itsestään selvä juttu. Avoimessa yhteiskunnassa tarvitaan keskustelua turvallisuuteen liittyvistä asioista ja on hienoa, että meillä on Kouvolan turvallisuuskonferenssin kaltaisia tapahtumia.”
Ulkoministeri Elina Valtonen on Kouvolan turvallisuuskonferenssin keynote -puhuja.
Kuvaaja: Henri Korpi