Puolustusvoimien komentaja, kenraali Janne Jaakkola katsoo, että vaikka Nato-jäsenyys oli aikamoinen maanjäristys turvallisuuskentässä, Suomen sopeutuminen Natoon on sujunut paremmin ja nopeammin kuin luultiinkaan.
”Tässä työssä on auttanut se, että olimme hioneet Nato-yhteensopivuutta kuntoon jo paljon aikaisemmin”, Jaakkola toteaa.
Mutta: Nato kehittyy nyt sellaista vauhtia, että oman selän taputteluun ei ole aikaa. ”Nato muuttuu rajusti ja meidän pitää muuttua myös. Jo ihan mukana pysyminen on haaste”, Jaakkola linjaa ja lisää, että esimerkiksi Euroopan sotilaallinen varautuminen alkaa vasta kerätä vauhtia.
Entä mikä sitten on Suomen profiili sotilasliitossa? – Jaakkola katsoo, että Suomi on sikäli hyvässä asemassa, että se on jo ennen jäsenyyttä rakentanut tasapainoista puolustusjärjestelmää, johon Nato vasta tähtää Euroopan tasolla.
”Meillä on vahva reservi, toimiva kokonaisturvallisuus ja korkea osaamisen taso – kaikki malleja siitä, miten asioita kannattaisi hoitaa”, uskoo kenraali. ”Mutta työtä on vielä paljon tehtävänä.”
”Suomen profiili Natossa kehittyy tekemisen kautta”, hän lisää.
Tappavaa tekoälyä
Yksi suuri murros sodankäynnissä on tekoälyn aiempaa vahvempi integrointi miehittämättömiin järjestelmiin. Jaakkolan mukaan älykkäät miehittämättömät järjestelmät ovat tehneet kiistattoman tasoloikan, mutta eivät silti ole ”mikään dominoiva ominaisuus” taistelukentällä, ainakaan vielä.
”Pitää muistaa, että olemme nähneet viime aikoina myös kulutussodan paluun. Tällöin sellaiset seikat kuin kulutusarviot, kustannukset ja tuotantokyky ovat kriittisiä.”
Mutta puhutaan sitten teknologiasta tai resilienssistä, niin Suomella vaikuttaisi olevan mistä ottaa. Jaakkola muistuttaa, että Suomella on esimerkiksi vahvaa insinööriosaamista, jota kanavoituu tällä hetkellä puolustussektorin innovaatioihin.
”Osaaminen koskee sekä uusien teknologioiden hyödyntämistä että sopeutumista eri olosuhteisiin.” Pakkasenpurema esimerkki: aidossa arktisessa sodankäynnissä droonien siivet eivät voi jäätyä.
Teollisuus iskussa?
Jaakkolan mukaan puolustusvoimat luottaa kotimaisiin teollisiin toimijoihin, joilla on kokemusta ja kykyä tuottaa riittäviä volyymejä – ja myös startup- ja scaleup-yrityksiin, jotka tekevät uusia avauksia ja nikkaroivat tarvittaessa nopeitakin ratkaisuja. Kenraali katsoo, että puolustusvoimien tulee pyrkiä tilanteeseen, jossa yhteistyö yritysten kanssa kehittyy:
”Jos me kerromme, mikä ongelma on meidän näkökulmasta, yritykset saavat aika vapaat kädet miettiä niitä ratkaisuja.”
Samalla puolustusvoimat haluaa tehdä yritysyhteistyöstä sujuvampaa, liittyen ihan siihen, kenelle kannattaa soittaa uuden idean kanssa – ja miten esimerkiksi testaus- ja palautemekanismit saadaan rullaamaan.
”Puolustusvoimien uusi innovaatioyksikkö aloitti toimintansa vuoden alussa ja se tulee auttamaan ekosysteemien muodostamisessa ja verkottumisessa yrityspuolelle”, uskoo Jaakkola.
Uudet uhat vaativat uutta ajattelua
Viime aikoina on silti epäilty, onko Suomen uhkakartta aivan ajan tasalla? Helsingin Sanomien haastattelemat nuoret upseerit ihmettelivät, miksi heidän joukko-osastoissaan ei ole jalkautettu esimerkiksi Ukrainasta saatuja droonioppeja kuin hyvin pintapuolisesti. Jaakkola ei lähde kiistämään kentän tuntoja:
”Aivan varmasti he ovat oikeassa siinä omassa maailmassaan – ja meidän pitää puolustusvoimissa pystyä keskustelemaan siitä, teemmekö aina oikeita asioita oikeaan aikaan.”
Jaakkola kuitenkin tietää, että erityyppiset miehittämättömät järjestelmät ovat vahvasti tulossa koulutuskäyttöön joukko-osastoissa. Eikä kehitys siihen pysähdy:
”Esimerkiksi parvi- ja tekoälyn yhdistelmä tulee vaikuttamaan siihen, millaiseksi tulevaisuuden taistelukenttä muodostuu.”
Täydellinen myrsky
Kenraaleja aina moititaan siitä, että he käyvät edellistä sotaa – mutta ainakaan Jaakkolan pelikirjan sivut eivät vaikuta täysin hapertuneilta. Mutta onko jokin ”musta joutsen” päässyt yllättämään komentajan viime vuosien kriisistä kriisiin -kujanjuoksussa? – Jaakkolan mukaan yllätysmomentti rakentuu kahden tekijän varaan:
”Kun tapahtumat seuraavat toisiaan nopeasti, on koko ajan arvioitava ja joskus vähän arvailtavakin, että missä leimahtaa seuraavana. Toimijat ovat myös kiinnostavalla tavalla keskinäisriippuvaisia ja ottavat eri rooleja eri kriiseissä. Ennalta-arvaamattomuus on usein seurausta näiden kahden asian yhdistymisestä.”
Ennalta-arvattavista liturgioista pyritään pois myös Kouvolan turvallisuuskonferenssissa, jossa kenraali Jaakkola pitää keynote-puheen. Jaakkola pitää tapahtumaa hyvänä mahdollisuutena kartoittaa, mitä puolustussektorilla oikeasti tapahtuu.
”Ajattelen, että Kouvolan turvallisuustapahtumassa on sitä särmää, mitä nyt tarvitaan.”
Kenraali Janne Jaakkola, Puolustusvoimien komentaja on Kouvolan turvallisuuskonferenssin keynote -puhuja.