Kouvolan turvallisuuskonferenssi 2026 paalutti kovia teesejä syksyyn varsin vakuuttavan puhujakaartin voimin. Teemana korkeatasoisessa tapahtumassa oli Uusi turvallisuustodellisuus – miten luottamus turvalliseen tulevaisuuteen rakennetaan Suomessa?
Kouvolan turvallisuuskonferenssissa koettiin melkoinen ”British Invasion”, kun Nato-kenraali (evp) Sir Richard Shirreff ja Britannian Suomen-suurlähettiläs Laura Davies ottivat estradin. Tapahtuman tulikivenkatkuisinta antia tarjonnut kenraali Shirreff lähetti kipakat terveiset sekä sotarikollinen-Putinille että narsisti-Trumpille. Shirreffin mukaan on päivänselvää, että Trumpin Ukrainan-neuvottelijat käyvät hakemassa marssimääräyksensä Moskovasta.
Luottamus Amerikkaan on murtunut, totesi Shirreff, jolle asia on henkilökohtainen ja kipeä: hän kertoi palvelleensa ylpeänä amerikkalaisten sotaveljiensä kanssa ympäri maailmaa, mutta ei voi pysyä hiljaa, kun USA:n nykyhallinto hajottaa kaiken yhdessä rakennetun.
Shirreff katsoo Euroopan epäonnistuneen omassa varautumisessaan – poikkeuksena Suomi, joka kenraalin mukaan on malli kylmäpäisestä, realistisesta toiminnasta kriisien keskellä. Suorapuheinen kenraali keräsi päivän komeimmat aplodit puheensa päätteeksi.
Iltatee väärään kurkkuun?
Suurlähettiläs Laura Davies oli samoilla linjoilla maamiehensä kanssa. Davies totesi, että siinä missä varautuminen tarkoittaa Isossa-Britanniassa etupäässä teeveden lämmittämistä, Suomessa paketti on huomattavasti laajempi.
Suomen kokonaisturvallisuuden mallissa resilienssi on jatkuvaa varautumista, huomioi Davies, joka on Shirreffin tapaan massiivinen Suomi-fani. Suurlähettiläs totesi myös, että hybridisodankäynnin aikakaudella riskit eivät enää saavu yksittäisten vakoojien hahmossa, vaan ne marssivat pataljoonan vahvuudessa.
Suomessa ymmärretään vapauden hinta, summasi Davies.
Toimijuutta, yhteistyötä ja viisaita valintoja
Tilaisuuden avasi Puolustusvoimien komentaja, kenraali Janne Jaakkola, joka oli pari piirua analyyttisempi kuin räiskyvät britit. Jaakkola muistutti, että sotilaallinen suorituskyky – oli se sitten kuinka tehokas hyvänsä – ei toimi tyhjiössä, vaan sen pohjana on kansalaisten luottamus. Elämme ajassa, jossa täydellistä tilannekuvaa ei ole kenelläkään, mutta silti Suomen kansallisen pelotteen ja puolustuksen pitää olla iskussa.
Resurssit itsessään eivät vielä tarkoita puolustuskykyä, totesi Jaakkola.
Suomi pärjää kyllä, kunhan tiukoissakin oloissa säilytetään toimijuus, tehdään yhteistyötä ja valitaan viisaasti, komentaja linjasi.
Teollinen ankkuri pitää!
Jaakkola puhui myös tiivistyvästä yhteistyöstä Puolustusvoimien ja yrityskentän kanssa. Yksi turvallisuussektorin kiintotähdistä on Patria, jonka toimitusjohtaja Panu Routila avasi omassa keynote-puheenvuorossaan kentän yritysten tuntoja. Routila totesi, että mikään teknologia yksinään ei ratkaise sodassa, vaan kyky yhdistellä teknologioita.
Turvallisuus ei myöskään synny reaktioista, vaan valmiudesta, joka rakennetaan ennen kriisiä.
Routila katsoo, että Suomella on vahva teollinen perusta, jonka varaan voi tiukassa paikassa luottaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että tehtaiden kyky toimittaa tavaraa nopeasti rintamalle on osa suorituskykyä – ja siitä on pidettävä huolta.
Sotasimulaatio meni ihon alle
Mielenkiintoisten paneelikeskustelujen seassa erottui kriisisimulaatio, jonka myötä panelistit pääsivät ruotimaan tilannetta, jossa Venäjä valitsi Ukrainan jälkeen kohteeksi Suomen – ja sota leimahtaa lopulta ilmiliekkeihin pitkällisen hiillostusvaiheen jälkeen. Immersiivinen sotasimulaatio tuskin jätti ketään yleisön jäsentä kylmäksi.
Repivä kriisisimulaatio iski kiilaa panelistienkin riveihin. Siinä missä Huoltovarmuuskeskuksen pääjohtaja Janne Känkänen katsoi, että kriisin edetessä kansalaisten epäitsekäs käytös lisääntyy, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi oli eri linjoilla: Kriisissä solidaarisuus hajoaa.
Kuinka turvassa Suomi on?
Iltapäivän ohjelman kruunasi odotettu puoluepaneeli, jossa eduskuntapuolueiden johtavat päättäjät keskustelivat turvallisuuspolitiikan tulevaisuudesta. Puolustusministeri Antti Häkkänen (Kok.) oli vahvoilla päästessään puhumaan oman hallintoalansa ydinteeseistä, mutta Häkkänen sai sinnikkään haastajan Vasemmistoliiton puheenjohtajasta Minja Koskelasta.
Mikään puolue ei ollut eri mieltä siitä, että Venäjä on Suomen turvallisuusuhka numero yksi, mutta painotukset vaihtelivat puolueesta toiseen. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (KD) lausui monen kollegan allekirjoittaman näkemyksen, jonka mukaan Venäjä pyrkii tietoisesti hämmentämään sodan ja rauhan välistä rajaa.
Puolustusministeri Häkkänen ei ole liian huolissaan:
Meillä on kattava kuva uhista eikä mitään turvallisuusaukkoja ole, totesi Häkkänen. Lisäksi putkessa on jo ”massiivinen määrä” teollisia hankintoja, joilla puolustuskykyä vahvistetaan.
